Espanja 2015

Kuten aiemmassa postauksessani jo totesinkin, jatkoimme tänä kesänä Espanjan valloitusta lapsinemme suunnilleen samalla konseptilla kuin kesällä 2014. Maailmassa olisi niin monta mielenkiintoista paikkaa mihin olisi mukava lähteä, mutta suht pienellä budjetilla, isolla auringon kaipuulla ja pienillä lapsilla varustettuna tämä oli tähän kesään paras vaihtoehto. 

Playa de la Mata

Varasimme Zarikolta saman Torreviejan asunnon reiluksi kolmeksi viikoksi kuin edellisenä vuotena, otimme auton Drivalialta vuokralle koko ajaksi ja etsimme kokonaishinnaltaan halvimmat ja sopivimmat lennot. Halpojen lentojen löytäminen oli tänä keväänä aika vaikeata: Ryanair:llä olisimme säästäneet joitakin kymppejä, mutta AirBerlin:llä ja FlyBe:llä lentäen saimme muutaman lomapäivän lisää ja hiukan joustoa mahdollisten ylimääräisten matkatavaroiden varalta. Näin rahaa kului:

Lennot (matkatavaroineen, 2 aikuista + 2 lasta)	1250€
Asunto (23 vrk)	560 €
Auto (23 vrk)	211€
Yhteensä	2021€
Per henkilö	505€

Viime vuoteen verrattuna tällä kertaa suurimpana erona oli se, että serkkuni perheineen lähti viikoksi lomailemaan samaan taloyhtiöön, joten ensimmäiseksi viikoksi saimme kivaa lomaseuraa, toisena viikkona taas lähdimme kahden hotelliyön mittaiselle road-tripille. Autoretken tärkeimmät kohteet olivat Granda ja Alhambra, vuoristoajelu Veletan viinitilalle, yöpyminen Almerian Verassa sekä rantapäivä Mar Menorissa. Aiemman suunnitelman mukaan meidän piti olla pidempi aika myös Almeriassa, mutta Almerian alueella oli rannoilla useita päiviä punaiset liput myrkyllisen mikroplanktonin vuoksi.

Lisäpostauksia matkastamme tulossa sitä mukaa kun niitä ehdin kirjoitella! :)

Granada

Kaikenkaikkiaan reissumme oli erittäin onnistunut; tutuissa hyväksi havaituissa paikoissa kävimme uudelleen, ja löysimme monta uuta mielenkiintoista kohdetta. Pienet tyttömme olivat ihastuttavan reippaita matkailijoita, ja oppivat allaspäivinä kumpainenkin uimaankin. Todella surullinen tapahtumakin kuitenkin mahtui matkaamme: jouduimme taksimatkalla mukaan kuolonuhrin vaatineeseen liikenneonnettomuuteen. Onnettomuuden kokonaiskuva oli suunnilleen heti selvä, eikä ihmeemmälle jossittelulle jäänyt juurikaan tilaa, mutta kyllähän onnettomuus aina pysäyttää. Siitä, että me selvisimme pelkällä säikähdyksellä, ja lasinsiruilla hiuksissa, olen ikuisesti kiitollinen ja toisaalta todennäköisesti jatkossa katselen autovuokraamoista aina niitä hiukan turvallisempia ja isompia autoja.