Luin hiljan Rantapallon artikkelin ”Nämä eivät soviklaustrofobiasta kärsiville – maailman 12 pahinta turistirysää”, jossa viitattiin Telegraphin vastaavaan juttuun,
listalla seitsemäntenä on Tokio. En ymmärrä. A) Turistirysä? Tokio? Jos meno ei
ole muutamaan vuoteen hirveästi muuttunut niin sanoisin, että Tokiossa voi
kulkea helposti parikin päivää kuulematta yhtäkään englanninkielistä
keskustelua. Vuonna 2010 Tokion turistiprosentti per
asukas oli 45% kun esimerkiksi Pariisissa se oli 113% (Lähde The World Cities Culture Forum). Tokion turismi on myös hiukan erityyppistä, kuin esimerkiksi Pariisissa, koska iso osa turisteista on Aasialaisia B) Klaustrofobia?
Kyllähän Tokiossa ruuhkia on, sitä en kiellä, mutta on siellä paljon enemmän rauhallisiakin
paikkoja kuin mitä ikinä olisin kuvitellut. Parin päivän hämmennyksen jälkeen
Tokio vei sydämeni. Joten, jos matkaat Tokioon, ja kärsit klaustrofobiasta, voit
nukkua yösi huoletta. Tai no, ehkä metroa ja suosituimpia junia kannattaa ruuhka-aikoina vältellä.
Ohessa muutamia otoksia rauhallisesta Tokiosta vuodelta 2009.
Se suuri risteys Shibuyassa joka vilisee väkeä elokuvissa ja lehtien sivuilla. Tavallisena tiistaina tilaa on.
 |
 |
|---|
Meiji Jingūn pyhätön puistossa on kaunista, ja niin rauhallista. Puisto on vain parin kilometrin päästä yllä mainitusta risteyksestä.
Näkymä Harajukusta yllä mainitun puiston suuntaan.
Eräs keskiviikkoaamu Shinjukun bisnesalueella
Tässä ruokitaan Tokiosta Fujin huipulle matkaavat turistimassat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti