Lentäminen lasten kanssa, meidän kokemuksia

Tosi usein näkee lehdissäkin juttuja siitä, miten lentomatkailu onnistuu pienten kanssa. Meidän vanhempi lapsi lensi ensimmäistä kertaa muutaman kuukauden iässä ja sittemmin kokemusta on kertynyt lähemmäs parikymmentä lentoa. Näiden reissujen aikana meille on kertynyt muutama oma sääntö:

1. Vettä mukaan: jollain ilveellä nestettä on saatava lapsen kurkusta alas tasaisesti nousun, ja etenkin laskun ajan. Pikkuvauvalla maito on tietenkin paras vaihtoehto, jos imetät, ota vauva syliisi nosun ja laskun ajaksi -pidä maito lähellä, eli älä anna vauvaa laskun ajaksi toisen syliin, tämän virheen tein kerran, en tee toiste. Isommalle varalta täytyy vielä olla karkkia tai jotain muuta takuuvarmasti maistuvaa, jos jostain syystä vesi ei millään kelpaa, näin meille tosin on käynyt vain kerran. Uskon, että jos lapsen korvat kerrankin pääsevät kunnolla koneessa lukkoon, voi seuraava lentokerta trauman kera olla jo paljon vaikeampi
2. Rattaat ruumaan jo baggade dropissa ja Manduca mukaan siitä eteenpäin. Pari kertaa ollaan kokeiltu ottaa rattaat portille asti, mutta kummallakin kerralla on kaduttu valintaa: rattaat ovat olleet turhat ja tiellä, jo pelkkä turvatarkastus niiden kanssa on oma ohjelmanumeronsa. Väsähtäessään isommankin lapsen (25kg asti) voi ottaa Manducassa reppuselkään, ja toisaalta sylissä matkustavaa vauvaa on kätevä pitää koneessa Manducassa, tosin nousussa ja laskussa täytyy tietenkin käyttää turvavöitä.
3. Riittävästi puuhaa; oli se puuha sitten mitä tahansa lapselle mieluista. Meillä parhaita ovat olleet puuhakirjat, Barbiet, pienet lelut, vihot, käsinuket, tarra-arkit ja värikynät. Tabletti on myös nykyään lähes korvaamaton reissukaveri, Yle-Areenan sisältöä voi ladata tablettiin valmiiksi esimerkiksi Yle Areena-lataajan avulla.
   

Se miten lastenruokaa kohdellaan turvatarkastuksessa vaihtelee tosi paljon; jossain ruokia ei edes katsota, Briteissä taas joka ikinen purkki piti avata ja ruuasta piti maistaa lusikallinen. Samoin ruokiin suhtautuminen vaihtelee myös lentoyhtiöittäin: jollain halpalennoilla ruuan lämmittämispyyntöön on suhtauduttu erittäin nihkeästi, jossain taas palvelu pelaa loistavasti -ilman ruokaa ei koskaan olla kuitenkaan jääty, aina homma on jotenkin hoitunut.

Jostain syystä pieniä lapsia kiehtoo lentokoneen turvakortti, ja tämä tuntuu olevan melko yleinen ilmiö :) Me olemme kummallekin lapsellemme selittäneet lukuisia kertoja miksi lentokoneessa onkin likumäki ja minkä takia lentokoneesta on kuva vedessä ja niin edelleen. Ja sama keskustelu tuntuu olevan käynnissä monella muullakin lapsiperheellä. Uskon, että kortissa kiehtovat ennen kaikkea kirkkaat värit ja erikoiset kuvat, isompaa ehkä sitten jo kiinnostaa itse sisältökin. Itse olen niin höynähtänyt ilmailun maailmaan, että jaksan selittää useampaan kertaan kaikki teknisetkin yksityiskohdat mitä suinkin tiedän.  Minulla onkin kova luotto, että meidän lapsista kasvaa luontevia matkailijoita, ja toisaalta toivon, että he jokusen tiedonmurusen nappaavat siitäkin miten lentokone toimii.

Ryanairin turvakortti

Kaikenkaikkiaan lasten kanssa reissatessa pätee sama sääntö kun niin monessa muussakin tilanteessa: omat hermot täytyy vaan pitää kasassa ja yrittää olla se aikuinen. Mukavia ja hyviä lentoja meillä on pienten lastemme kanssa ollut, mutta tokihan sitä joskus kaipaa lentoja hyvän kirjan ja viinilasillisen parissa, mutta eivätköhän nuokin ajat vielä palaa.